Muutto ja muuta mukavaa ajanvietettä

Ikkunoita, joista en enää tuijottele.

Eilen muutimme. Vihdoin. Muutto jatkuu vielä pitkään, sillä muutimme vasta väliaikaismajoitukseen niin sanottuun anoppilaan, poikaystäväni lapsuudenkotiin, josta hän seitsemän kuukautta sitten vasta muutti pois. Se on juuri sitä miltä kuulostaakin. Siksi toivon, että tämä välitila kestäisi vain lyhyen aikaa.

Muutto tuli nopeammin kuin mitä oli suunniteltu. Kaikki alkoi noin viikko sitten kun kylpyhuone alkoi haista paskalta. Siis ilman paskantamista. Aina kun juoksutti vettä, levisi kylpyhuoneeseen paskan haju. En sanonut asiasta mitään, koska kaikkiin huomioimiini talon epäkohtiin olen saanut viimeisen kuukauden aikana vastauksen “Ya, ota iisisti, kohta muutetaan, tämä kaikki on kohta ohi”.  Ajattelin, että paskanhajuinen vesi olisi taas vain yksi turha valituksen aihe.

Kaksi päivää sitten, juuri harjattuani hampaat, sanoin kuitenkin asiasta. Poikaystäväni meni haistamaan vettä. Sain vahvistuksen huomiolleni. Avasimme kaikki talon hanat kylpyhuoneesta ja keittiöstä ja kaavimme käsiimme paskanhajuista vettä. Haiseeko se tosiaan paskalle? Juu, kyllä se haisee. Omituista. Tutkimme asiaa, poikaystäväni kiipesi katolle katsomaan vesisäiliötä.

Säiliössä kellui paskanruskeassa liejuisessa vedessä violetin värinen kuollut sammakko. Vesisäiliön sisällöstä on kuva, mutten ole halunnut nähdä sitä. Taannoinen ripuli ja yhtäkkiä kosteassa ilmassa alkanut ihon atopia sekä punaiset kuivat läiskät takareisissä taisivat saada selityksen. Olin juuri harjannut hampaat paskanhajuisella vedellä, jossa oli ainesosia kuolleesta sammakosta. Onko vielä olemassa sellainen ohjelma kuin Pelkokerroin? Tässä olisi hyvä idea yhdeksi numeroksi.

Isompaan asuntokriisiin sisältyvä vesikriisi kulminoitui vielä lääkkeiden väärinkäyttöön. Seuraavana päivänä poikaystäväni lähti ostamaan lääkettä elimistön parasiittien poistamiseksi. Lääkkeen nimi on Zentel. Apteekista tuli takaisin mies, jolla oli mukanaan lääke nimeltä Sertal. Eri nimi, eri lääke. (Sama mies sentään.) Molemmissa nimissä on e, keskellä t ja molemmat loppuvat l:ään.

Täysin ymmärrettävä inhimillisten erehdysten, unohdusten ja sattumien lopputulos. Asiakas pyytää parasiitit tappavaa lääkettä, “Sentalia vai mikä se nyt oli” ja eläytyy sanomaansa näyttämällä kädellä vatsaa. Apteekin myyjä myy vatsan kouristuksiin tarkoitetun Sertal-lääkkeen. Sertal ei kuitenkaan tapa parasiitteja ja saattaa aiheuttaa väsymystä.

Minut kutsuttiin kesken kiihkeän pakkaamisen keittiöön, iskettiin vesilasi ja kaksi tablettia käteen. Olin valmis hoitamaan asian pois alta. Mutta hei, ei tämä näytä siltä lääkkeeltä, jota ennen olen ottanut parasiitteihin. Poikaystävä soittaa isälleen ja kysyy, onko parasiittilääkkeen nimi Sertal ja onko se vaaleanpunainen. Ei ole. Se ei siis ole se. Entäs nyt? Mitä varten tämä lääke sitten on? Olin kärsimätön ja kulautin tabletit samalla kitaani kun yhdessä avasimme Googlen.

Totta kai on epäreilua syyttää poikaystävää, joka yritti viime hetkellä korjata virheensä, mutta syytin silti. Miten joku voi tehdä niin typerän virheen? Ota selvää mitä ostat etukäteen saatana. Sormet kurkussa ja vedet silmissä luin, ettei Sertal ole kauhean vahva lääke. Sovittiin, että minä olin äkkipikainen ja että mies ei mene enää yksin apteekkiin.

Tänään haimme entisen kotimme lähiapteekista oikean parasiittilääkkeen. Poikaystäväni muistaa nyt lääkkeen nimen – testasin juuri äsken. Lisäksi minä hävisin vedon, koska olin varma, ettei lähiapteekissa ole Zenteliä.

Veikkaukseni perustui kokemukseen: kerran kuukausia sitten kävin apteekista hakemassa lääkärin määräämiä Yazmin-ehkäisypillereitä. Apteekissa oli sillä hetkellä vain yksi työntekijä, noin 17-vuotias poika. Pojalla oli varmaan liian kuuma, koska hänellä ei ollut valkoista takkia niin kuin yleensä apteekinmyyjillä vaan hihaton valkoinen vaimonhakkaajapaita. Keskustelu apteekissa meni näin:

-       Hei ostaisin Yazmin-pillereitä.

-       Hmm. Yaz.. Yazmin? And in English? You can say also in English.

-       Yazmin.

-       Mitä varten lääke on?

-       Ehkäisee saamasta lapsia. 

-       Aha. Ei valitettavasti ole.

Tämän apteekin vitriineissä ja hyllyillä ei ole esillä lääkkeitä tai edes mitään terveyteen liittyvää vaan esimerkiksi muovikoruja, pinnejä, rusetteja, t-paitoja, hiusverkkoja ja kynsilakkaa – kaikkea tarpeetonta lääkkeitä kaipaavan asiakkaan näkökulmasta. Kolumbiassa apteekissa oli sentään pornolehtiä ja –videoita, tupakkaa ja kaljaa. No, ehkä apteekissa joka sijaitsee maailmankuulun saastuneen vesistön ääressä, on normaalia pitää myynnissä parasiittilääkkeitä. Ehkä niitä kuluu jopa enemmän kuin hiusverkkoja tai kynsilakkaa.

Viime kuukausien soitetuimmat puhelinnumerot kuuluvat asunnonvälittäjille.